Osastot 001 ja 66 Varsovassa

Monivuotinen yhteistoiminta Helsingin ja Lahden kirvesmiesten välillä poiki tälle keväälle yhteismatkan Puolaan 17. - 20.05.2018 . Tarkempi kohde oli Varsova ja matkan hedelmä oli tutustumiskäynti Puolan rakennusliittoon. Matkalle osallistui 10 henkilöä Helsingistä ja 12 henkilöä Lahdesta.

Rakentamisen buumi käy siellä kuumempana kuin meillä Suomessa. Rakenteilla olevia valtavia toimistokolosseja ja kauppakeskuksia oli lukuisia. Myös asuntotuotantoa oli tekeillä mittavat määrät. Jo pelkästään alkuvuonna investoitu yli 4 miljardia rakentamiseen. Mikä jottei, kun kerran kauppa käy.

Tälläinen rakentamisen kiihko on saanut aikaan pulan työntekijöistä. Sitä helpottamaan Puolan valtio on sopinut rajanaapureidensa kanssa erillissopimuksia, jolla mahdollistetaan työvoiman tuonti 6 kk:n säännön mukaisesti. Siis ilman mitään työlupia voi tulla ko. ajaksi työskentelemään Puolan rakennustyömaille. Ja leveän leivän perään on tulijoita. Yksistään Ukrainasta on saapunut yli 2 miljoonaa työläistä Puolan työmarkkinoille. Heistä n. 200 000 on rakennustöissä. Myös Valko-Venäjältä, Moldoviasta, Armeniasta ja Venäjältä on saavuttu runsain joukoin. Mikäs siinä, kun kukaan ei valvo tätä työvoiman liikennettä.

Tämä työvoimamassa on sitten niiden 350 000 rakennusalan yrityksen käytössä ilman mitään perusturvaa / työehtosopimuksen suojaa. Asiat rakennusalalla on tehty työnantajaa suosiviksi.

- työaikalakia ei valvota (8h työpäivän pituus) käytännössä tehdään 10-12h:n päiviä

- ei ole yleis-sitovaa työehtosopimusta, joten mennään niin kuin isäntä tahtoo

- työnantajatkaan eivät halua kuulua työnantajajärjestöön, jottei vain tulisi velvoitteita työntekijöitä kohtaan

- suuremmissa rakennusalan yrityksissä on omat työehtonsa, niitä tosin työntekijät eivät ole sopimassa

Lisäksi työntekijöitä kehotetaan / pakotetaan perustamaan yritys. Tämä siksi ettei edes työehtolakiin määriteltyjä ehtoja tarvitse noudattaa. Voi surutta teetättää ylipitkää päivää  orjapalkalla kenenkään puuttumatta tähän riistotoimintaan.

No mitäpä Puolan rakennusliitto on asiasta mieltä:

Liitto sinällään on vanha (n.120v) ja jäseniä 10000. Mutta aivan aseeton tänä päivänä tämän työriiston ratkaisemiseksi. Tarmokkaasti yrittävät keskustella niiden harvojen yritysten kanssa, jotka keskusteluun suostuvat. Aiheena yleensä työntekijän työehdot ja työolot. Niistä on yritetty neuvotella jo vuosikymmenien ajan. Tuloksena vain lupauksia, joita ei tarvitse pitää.

Liittoon kuuluminen on vähäistä ja työntekijöiden usko muutoksiin on aivan nollassa. Liitolla on 14 alueellista järjestöä ja niissä n.260 perusosastoa. Poikkeavaa demokratiassa on se että osaston voi perustaa vain työmaa kohtaisesti, jos saman työnantajan palveluksessa on yli 10 työntekijää. Tällöin nämä työntekijät voivat neuvotella työnantajan kanssa palkka, yms. työehdoista liiton avustuksella. Varmaan arvaattekin miksi noita rakennusalan yrityksiä on tuo 350 000 kpl. Ovat alle 10 työntekijän yrityksiä.

Yleinen minimituntipalkka on Puolan työehtolaissa määritelty. Sen alle ei saisi maksaa, mutta tätä ei valvota / tehtävä on mahdoton. Saat vähän, jos sitäkään. Liitto haluaisi selvät palkkataulukot ja minimipalkat, mutta kun vastapuolella ei ole ketään kenen kanssa voisi neuvotella. Juridinen apu on ainut mitä liitto voi tarjota jäsenilleen.

Puolan rakennusalan tapaturmataajuus on häjyä luettavaa. Vuonna 2017 oli 76 kuolemaan johtanutta tapaturmaa. Palkkataso rakennuksilla oli alhainen. Täysin ammattitaidoton saa n. 600-700 e /kk. Oikein huippumies ansaitsee 1000-1500 e / kk. Liiton tietojen mukaan Puolalainen työmies ansaitsee 4* paremmin muualla Euroopassa mm. Suomessa. Tosin tänne tulevat kaverit seulotaan tarkkaan. Liittoon kuuluvat eivät tule valituiksi tänne lähettävien vuokrafirmojen kautta.

Vierailimme Israelilaisen rakennusliikkeen asuintalotyömaalla Varsovan taajamassa. Talot rakennetaan paikalla valaen, niin holvit kuin seinätkin. Laatu oli ihan ok. Työmaan siisteys oli merkillepantavaa. Ei oltu meitä varten siivottu, vaan oli omaksuttu tapa , että jokainen urakoitsija siivoaa jälkensä. Rakentamis aikataulu ei ollut niin kireä kuin meillä. Mm. sisätyöt tekniikan osalta aloitetaan vasta kun runko ja vesikatto on valmis. Maan tavan mukaan asunto jää raakapinnalle, ja halutessaan asiakas voi tilata työn valmiiksi tai teettää sen muulla yrityksellä tai tehdä itse.

Tällaisen asunnon lähtöhinta on n. 2000e / m2. Keskustan asunnot uusissa rakenteilla olevissa taloissa yli 7000 e / m2. Ja asunnot siis betonipinnalla. Kauppa kuulemma käy. Asunnoista on yleensä jo 40% myyty, ennen kuin edes kaivuri on tullut tontille. Varakkaat ja keskituloiset ostelevat asuntoja, yleensä käteiskaupalla. Vuokra-asuminen on Puolassa ihan uusi asia. Varsovassa oli tekeillä ihan ensimmäinen vuokrataloyhtiökin.

Meilläkin tunnettu Skanska Oy on suurimpia toimitilarakentajia Puolassa. Myös YIT:llä oli 2 asuntorakentamishanketta käynnissä Varsovan esikaupungissa. Puolan rakennusliiton kansainvälisten asioiden sihteeri Jakub Kus kehui vuolaasti Suomen Rakennusliittoa ja sen saavutuksia työehtojen ja työolojen parantamiseksi. Meidän liittomme on Euroopan laajuisestikin ainut liitto, jonka jäsenmäärä on kasvu suunnassa. Muissa maissa lainsäädäntöjä on muutettu työntekijä vastaisiksi ja tämä on aiheuttanut jäsenkatoa.

Kulttuuriantia Varsovassa:

Reissuumme sisältyi myös Varsovan nähtävyydet ja kiertoajelut. Oppaanamme toimi koko matkan ajan Ilkka Almonkari . Hän on opiskellut ja asunut perheineen Varsovassa jo vuosikymmeniä. Kävimme mm. Suomaisten arkkitehtien suunnittelemassa Puolan juutalaisten museossa, Frederik Shopinin museossa / syntymäkodissa. Ilkan tuntemus Puolan ja Varsovan historiasta oli vertaansa vailla. Hän tunsi ja tiesi kaikki Varsovan merkittävät ja vähemmän merkittävät historialliset kohteet. Oli mukavaa köpötellä parijonossa vanhan-kaupungin kapeita katuja ja kuunnella Ilkan esitelmiä meitä kiinnostavista kohteista. Perjantai-iltamme päättyi yhteiseen illalliseen loistavassa Mateusz Gessler ravintolassa. Hintataso ruokailussa, niin kuin muutoinkin oli n. 1/2 osaa Suomen vastaavista. Paikoin jopa vieläkin halvempi. Tosin elektroniikka ja puhelimet olivat hintavia.

Yhteenveto:

Yhteenvetona voi todeta ed. mainitun kokemuksen kautta että Suomen Rakennusliitto ja me järjestäytyneet ammattiliiton jäsenet olemme se voima, joka estää ja tulee estämään Puolan kaltaisen rakennustyön halpamyynnin, sekä työntekijöiden riistämisen.

Erityiskiitokset:

Jakub Kus ( Puolan rakennusliiton kansainvälisten asioiden sihteeri.)

Tomasz Nagorka ( Puolan rakennusliiton järjestö sihteeri )

Ilkka Almonkari ( Tulkki , opas, asiantuntija )

Nina Kreutzman (Suomen Rak.liiton kansainvälinen sihteeri )